Sanonnat 7

Ilmauksia, joilla kuvataan hyvää tai huonoa tuuria, onnea, säkää

Onnekas: perusilmauksen avoir / personne qui a / de la chance (adjektiivi chanceux) ohella mainittakoon ensimmäiseksi yleisesti käytetyt sanonnat avoir de la veine / du bol / du pot: hyvä tuuri, säkä, mäihä:

Sandra a gagné mille dollars dans une machine à sous à Las Vegas. Elle a eu de la veine. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)

Veine viittaa tässä yhteydessä geologiseen suoneen, esim. malmisuoneen. Alsacen ja Lorrainen alueilla tähän lisätään de cochon (= sika): avoir une veine de cochon. Ilmaisu tulee siitä, että keskiaikaisissa turnauksissa viimeiseksi jääneelle ritarille annettiin lohdutuspalkinnoksi sika. (1000 expressions franҫaises. Leur origine, leur signification, leurs subtilités…. Le meilleur de la langue franҫaise.)

Veine-sanasta voidaan johtaa veinard, joka voisi vastata suomen ilmaisua onnen pekka.

Onnekasta ilmaisee myös sanonta être verni (lakattu). Erään selityksen mukaan lakatut taulut (tableaux vernis) menevät näyttelyssä paremmin kaupaksi, mistä ajatus, että hyvin taulujaan myyvä taiteilija on verni. (Jacques Mercier: Les nouvelles expressions de Monsieur dictionnaire.)

Moukan tuuria voidaan kuvata ilmaisulla une chance / une veine de cocu. Kannattaa huomata, että cocu tarkoittaa myös petettyä aviomiestä tai –vaimoa! (aisankannattaja).

Jos lotossa voittaa jättipotin, sanotaan: gagner le gros lot (jättipotti =  myös super-cagnotte). Lotossa voitetaan: gagner au loto.

Gros lot voidaan ymmärtää jättipottina myös siten, että on ollut super onnekas elämässä, voittanut ”jackpotin”:

Tu as vu la nouvelle femme de Jean-Paul? – Magnifique, il a gagné le gros lot! (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)

Tällöin voidaan sanoa myös ”vetää oikea numero”, tirer le bon numéro.

Suomeksi pidetään peukkuja, ranskaksi ristitään sormet: croiser les doigts.

Kun suomeksi ”koputetaan puuta”, ranskaksi sitä ”kosketaan”: toucher du bois.

Hieman vanhanaikainen sanonta être né coiffé ei tarkoita syntyä hattu päässä tai hyvin kammattuna vaan sitä, että on syntynyt suotuisissa, onnekkaissa olosuhteissa, onnellisten tähtien alla.

Ranskaksi voidaan sanoa myös sananmukaisesti: être né avec une cuillère d’argent dans la bouche (syntyä hopealusikka suussa):

Parti de rien, il méprisait ses partenaires commerciaux nés avec une cuillère d’argent dans la bouche. (Arnaldur Indridason: Les roses de la nuit.)

Tässäpä on metka sanonta: takapuoli täynnä nuudeleita merkitsemään hyvää tuuria: avoir le cul bordé de nouilles.

Sanonnan alkuperä on epäselvä. Cul itsessään merkitsee hyvää säkää (avoir du cul). Nuudeleilla – nouilles – saatetaan hyvän tuurin yhteydessä viitata italialaisiin, jotka ovat tunnetusti kovia pastan syöjiä.

Huonoa tuuria ilmaistaan ”tuurin puuttumisella”: manque de bol tai pas de bol.

Huonoa onnea voi aiheuttaa / tuoda: porter la guigne (huono-onninen = avoir de la guigne).

Huudahdus quelle guigne! voisi siten kääntyä suomeksi onpas / olipas huono säkä! (La guigne on myös pieni kirsikkalajike).

Synonyymi on porter la poisse: quelle poisse! – kurja säkä!

Poisse, joka tulee verbistä poisser (lat. pix eli poix = piki), on merkinnyt 1900-luvulta lähtien epäonnea tai vaikeuksia, jotka ”takertuvat” tai ”liimautuvat” kiinni. Toisaalta keskiajalla vihollisia torjuttiin linnoituksista käsin heittämällä heidän päälleen kiehuvaa pikeä. (Gilles Guilleron et Sylvie Brunet: 150 proverbes et expressions expliqués).

Huonoa onnea, vastoinkäymistä tai ikävää yllätystä ilmaisee myös tuile (tiili):

Zut, je l’ai rendue trop amoureuse, et elle me propose le mariage. Quelle tuile! (Petit Robert.)

Sanonta toisen epäonni on toisen onni ilmaistaan samalla tavoin ranskaksi: le malheur des uns fait le bonheur des autres:

Hé! Si ҫa se trouve, je vais pouvoir récupérer mon appart! Ҫa vaudrait le coup de le vendreLe malheur des uns fait le bonheur des autres, commenta Isrún, peu convaincue. (Ragnar Jónasson: Nátt.)

Vahinko ei tule kello kaulassa on ranskaksi un malheur n’arrive jamais seul.