Ilmaisuja, joilla kuvataan, että jokin tai joku on kehno, huono (jssk), surkea (typerä), mitätön (mitättömän näköinen), ala-arvoinen
Perusilmaus huono (surkea) jssk on être nul en qqc, esim. un élève nul en maths – huono matikassa (oppilas).
Edellisestä hieman alatyylinen mutta arkikielessä käytetty ilmaus on nul à chier, tosi surkea, täysi ”nolla”:
Ne vas pas voir ce film, il est nul à chier (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques).
Sanonta à deux balles (balle = mm. tennispallo, frangi) tarkoittaa niin ikään kelvotonta, surkeaa:
Je me sentais complètement ridicule avec mon enthousiasme feint et mes leҫons de morale à deux balles (Agnès Martin-Lugand: J’ai toujours cette musique dans la tête).
Samantapainen on arkikielessä yleinen ilmaus à la noix (de coco, kookospähkinä) eli huonolaatuinen, joutava, merkityksetön.
Seuraavassa esimerkkivirkkeessä merkitys voi olla myös ”typerä”:
Je ne comprends pas pourquoi tu regardes cette série télévisée à la noix. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Edellisen ilmauksen synonyymi on à la con – typerä, idioottimainen (vrt. en. bullshit).
Tahrana jssk – être tache (en, avec qqc) – surkea (jssk):
Je suis une vraie tache avec les noms (olen surkea nimissä) (Nicci French: Le jour des saints).
Chanter comme une casserole – laulaa kuin kattila – voidaan suomentaa laulaa väärin, nuotin vierestä, surkeasti.
Kielikuva on kattilan osumisesta toiseen esineeseen syntyvä epämiellyttävä ääni (Charles Bernet et Pierre Rézeau: On va le dire comme ça. Dictionnaire des expressions quotidiennes).
Kirja-ja puhekielessä hyvin yleinen sanonta mi-figue mi-raisin (puoliksi viikuna puoliksi viinirypäle) voidaan suomentaa ilmauksilla ei hyvä eikä huono, hyvän ja huonon väliltä, laimea, keskinkertainen:
Il m’a fait un accueil mi-figue, mi-raisin (Petit Robert).
1400-luvulla ilmauksessa moitié figue moitié raisin tarkoitettiin vastakohtia (puoliksi tosikko puoliksi huulenheittäjä).
Sanonta muuttui vuosisatojen kuluessa (mi-liite ilmaantui 1700-luvulla), ja nykykielessä sillä viitataan mm. ambivalentteihin (kaksijakoisiin) tuntemuksiin (esim. tyytyväinen/tyytymätön). (1000 expressions franҫaises. Leur origine, leur signification, leurs subtilités…. Le meilleur de la langue franҫaise.)
(Ne) payer pas de mine = ei ole kummoisen, minkään näköinen, on mitättömän näköinen:
Et comme tous les mercredis soirs, il retrouva Simon, son meilleur ami, vers 21 heures, dans un petit bistrot qui ne payait pas de mine, mais où l’on servait les poissons les mieux préparés du West Village (Marc Lévy: Si c’était à refaire).
Seuraavassa sanonnassa mauvais ei tarkoita huonolaatuista alkoholia vaan sitä että on ”huono viinapää”: avoir l’alcool mauvais:
Ce qui la contrariait surtout, c’était que Lino avait toujours eu l’alcool mauvais (Caroline Dorka-Fenech: Rosa Dolorosa).
Huomaa, että huudahduksella pas mauvais! – on myönteinen merkitys, kuten suomeksi vastaavalla ilmauksella ”ei huono” eli ””aika hyvä” (jopa ”erittäin hyvä”).
Sanonta être mal ficelé (huonosti sidottu langalla, naurulla) ilmaisee, että jokin asia on huonosti ”kyhätty” tai että on huonosti puettu:
Barbara a honte quand Karl l’accompagne dans des soirées, il est toujours mal ficelé. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Sananlaskut parempi yksin kuin huonossa suhteessa / huonossa seurassa vastaavat ranskan ilmauksia mieux vaut être seul que mal accompagné / qu’en mauvaise compagnie.
Molempia sananlaskuja käytetään edelleen. Ensiksi mainittu on peräisin 1400-luvulta ja jälkimmäinen 1700-luvulta. (Sylvie Brunet: Les Proverbes pour les nuls.)
Parler franҫais comme une vache espagnole: Ks. Sanonnat 1.
