Rahaan ja sen käyttöön liittyviä sanontoja ja ilmaisuja (rahan määrä, tienaaminen / menettäminen, tuhlaaminen / säästäminen, anteliaisuus, pihiys, lahjonta)
Osa 2: raha on tiukalla (olla veloissa), rahan menettäminen, säästäminen, pihiys (rahankäytöstä päättäminen)
Yleisesti käytetty sanonta on avoir du mal à joindre les deux bouts – vaikeaa ”yhdistää molemmat päät” eli tasapainottaa budjettiaan, tulla (jotenkuten) toimeen:
Elle lui décrivit l’appartement en sous-sol du quartier des Hlidar où ils habitaient avec leur mère qui travaillait dans un magasin et avait du mal à joindre les deux bouts. (Arnaldur Indridason: Ce que savait la nuit.)
Voidaan sanoa myös avoir des fins de mois difficiles ilmaisemaan, että on vaikeaa tulla toimeen.
Viimeiset pennoset tai sentit raavitaan kokoon laatikon pohjalta: gratter (racler) les fonds de tiroir:
La fin de mois a été difficile financièrement. Pour payer mon loyer, j’ai dû gratter les fonds de tiroir. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Rahapulaa voidaan kuvata ilmauksella être (vivre) dans la gêne, olla (elää) rahapulassa, puutteessa, ahdingossa.
Puhekielessä käytetään myös ilmaisuja être dans la dèche tai être dans la mouise [mwiz]. 1800-luvun alussa mouise tarkoitti kehnonlaista keittoa. (www.linternaute.com/dictionnaire/fr).
Sanonta être dans le pétrin voidaan suomentaa ilmauksilla olla liemessä, pulassa, vaikeuksissa (myös taloudellisessa): Il est dans un sale pétrin (hän on ”hemmetinmoisessa” pulassa, liemessä; Petit Robert.)
(Y) laisser des plumes – sanamukaisesti ”jättää höyheniä” – tarkoittaa etenkin taloudellista tappiota tai menetystä. Suomennos voisi yhteydestä riippuen olla myös ”saada siipeensä”:
Justin a investi dans une mauvaise affaire, ce n’est pas catastrophique, mais il y a laissé des plumes. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Retrouver (laisser) sur la paille – joutua olkien päälle – vastaa suomen kielen sanontaa joutua (jäädä, jättää) puille paljaille:
Rummukainen, si Leea refuse de venir vivre avec toi, je m’engage à racheter pour ton compte sa part de la maison, ҫa t’évitera de te retrouver sur la paille. (Arto Paasilinna: Hirtettyjen kettujen metsä, ranskannos: La Forêt des renards pendus.)
”Olla auki”, ”peeaa”, ilmaistaan ranskaksi être à sec (myös être fauché):
Minulla ei ole senttiäkään (penniäkään, lanttiakaan) kuuluu ranskaksi être sans le sous, ne pas avoir un rond:
J’aurais bien voulu une petite bière mais je n’ai pas un rond. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
”Tyhjätasku” (rahaton) voidaan ilmaista ranskaksi (être) fauché comme les blés (lakoon lyöty / niitetty / korjattu vilja, vehnä).
Tämä maatalousalan ilmaus on havaittu ranskan kielessä 1877 ja siinä ihmistä verrataan korjattuun / niitettyyn vehnään. Jo 1600-luvulla varkaat varastivat (faucher tarkoittaa myös varastaa, pihistää) ohikulkijoiden vyöhön kiinnitettyjä kukkaroita leikkaamalla vyön poikki.
Vuonna 1899 sanontaan liitettiin les blés (slangiksi raha). (1000 expressions franҫaises. Leur origine, leur signification, leurs subtilités…. Le meilleur de la langue franҫaise.)
Suomeksi ollaan veloissa ”korvia”, ranskaksi ”kaulaa” myöten: endetté jusqu’au cou.
Tai voidaan sanoa criblé de dettes:
Yvonne s’est résolue à demander une aide financière à ses parents. Elle ne peut plus payer son loyer et elle est criblée de dettes. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Säästöjen aikaan saamiseksi on kiristettävä vyötä, se serrer la ceinture:
Ils avaient dû compter le moindre centime, et leurs vies entières avaient été entravées par la nécessité de se serrer la ceinture et d’économiser. (Ragnar Jónasson: L’île au secret.)
(Faire) des économies de bouts de chandelle – säästellä kynttilänpätkiä – tarkoittaa pikku säästöjä, nuukailua:
Jean-Paul est capable de faire un kilomètre pour trouver une baguette 5 centimes moins chère. Il se fatigue beaucoup pour des économies de bouts de chandelles. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Tukkia rahahanat jltk sanotaan ranskaksi couper les vivres (à qqn):
Il dit qu’il n’a rien fait et que son père lui a coupé les vivres (Petit Robert).
Säästöjä voi tehdä myös sukanvarteen, ranskaksi villasukkaan: bas de laine:
….la banque avait pioché dans mon compte épargne pour compenser mes dépenses, un bas de laine que ma mère m’avait légué avant de mourir et dans lequel elle avait déposé un pécule de cinquante mille dollars dont il ne restait plus aujourd’hui que neuf mille dollars. (Guillaume Musso: L’instant présent.)
Tiukasti rahoistaan kiinni pitävä eli saita henkilö on ”lähellä rahojaan”, (être) près de ses sous:
Il était assez près de ses sous (Arlandur Indridason: La femme de l’ombre).
Merisiilejä (oursin) on taskussa pihillä henkilöllä: avoir des oursins dans les poches (dans le porte-monnaie):
Merisiilen piikit antavat kaksi hyvää syytä olla ottamatta seteleitä taskusta: ne pistävät, jos käden panee taskuun, ja seteleit tarttuvat kiinni piikkeihin. (Dominique Foufelle: Expressions désuètes.)
”Kukkaron nyörejä” pitelevä henkilö hallitsee rahankäyttöä: tenir les cordons de la bourse:
Chez Alban, c’est lui qui gagne de l’argent mais c’est elle qui tient les cordons de la bourse. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
