Nizza liitettiin Ranskaan lähes päivälleen 160 vuotta sitten – huhtikuussa 1860 kansanäänestyksen jälkeen – Nissa la bella on Nizzan virallinen hymni
Huhtikuun 15.–16. päivänä 1860 järjestetyn Nizzan liittämistä Ranskaan koskeneen kansanäänestyksen tulos oli selvä: 99,26 % äänensä antaneista kannatti liittymistä!
Vastustajat – Garibaldit etunenässä – tosin esittivät kaikenlaisia syitä äänestystulokselle: äänestys oli muka suoritettu epämääräisissä olosuhteissa ja Ranskan armeijan valvonnassa, äänestyskopeissa olisi ollut ainoastaan kyllä-ääni -lippuja, ja ei-äänen antamiseen olisi tarvittu perustelu!
Äänestystuloksen ratkettua kansalaiset ottivat osaa juhlintaan huutamalla Vive la France!, Vive l’empereur! (eläköön Ranska, eläköön keisari!), ja Ranskan trikolori-lippuja heiluteltiin ikkunoissa ja juhlakulkueissa.
Kansanäänestyksen järjestäjänä toimi keisari Napoleon III:n lähettämänä korsikalainen kuvernööri Pierre-Marie Pietri.
Historiallista tapahtumaa juhlittiin peräti kaksi kuukautta ennen liittämisen virallistamista 14.6.1860.
Viralliset juhlamenot järjestettiin 14.6.1860 Nizzan vanhassa kaupungissa (Vieux Nice) entisessä Savoijin herttuoiden palatsissa, nykyisessä Alpes maritimes –departementin prefektuurissa (palais préfectoral).
Tuhansia kansalaisia oli todistamassa Sardinia-Piemonten lipun vaihtumista Ranskan trikolori-lippuun 21:n tykinlaukauksen saattelemana.
Sardinia-Piemonten kuninkaan edustaja Joseph Pirinoli ”luovutti” virallisesti Nizzan Ranskan keisaria edustaneelle Pierre-Marie Pietrille.
Franҁois Malausséna oli ranskalaisen Nizzan ensimmäinen pormestari. Hänen mukaansa nimetty katu sijaitsee Nizzan ydinkeskustassa.
Alpes maritimes –departementin synty
Alpes maritimes –departementti muodostettiin 23.6.1860. Uuteen departementtiin kuuluivat Nizzan lisäksi Puget-Théniers ja Grasse, joka oli irrotettu Varin departementista. Var-joki virtasi vastedes siis departementissa, jota ei ole nimetty joen mukaan.
Menton ja Roquebrune puolestaan liitettiin Alpes Maritimeen vasta 2.2.1861 sen jälkeen, kun ne oli irrotettu Monacon ruhtinaskunnasta, jolle Napoleon III maksoi 4 miljoonaa frangia.
Pohjoisempana rajoja ei ollut vielä määritelty tarkemmin, joten Tenden kylä ja La Brique pysyivät edelleen piemontelaisina, vaikka niiden asukkaat olivat äänestäneet liittymisen puolesta.
Sama koski kylää nimeltä Mollières, missä Sardinia-Piemonten kuninkaalla Viktor Emanuel II:lla oli metsästysmaita, joita Napoleon III ei tohtinut tältä riistää… Nämä kunnat liitettiin Ranskaan vasta vuonna 1947.
Nissa la bella on Nizzan kaupungin oma hymni
Nizzan kaupungin hymnin Nissa la bella (Nissa = Nizza oksitaanin murteella) säveltäjä oli Nizzassa vuonna 1854 syntynyt Francesco-Domenico Rondelly, lempinimeltään ”Menica” (Domenicon diminutiivi).
Francesco-Domenico Rondelly oli laulujen tekijä, runoilija, lehtimies ja kirjailija, jota pidetään nizzalaisen kansallisidentiteetin symbolina. Hän omisti elämänsä nizzalaisen identiteetin puolustamiseen ja sävelsi vuonna 1902 Nissa la bella –hymnin, josta tuli Nizzan (Païs Nissart) virallinen hymni vuonna 1906.
Francesco otti nuorukaisena osaa Giuseppe Garibaldin joukkoihin vuosina 1870–1871 käydyn Ranskan-Preussin sodan aikana. Mainitussa sodassa Garibaldi johti vapaaehtoisjoukkoja Preussia vastaan juuri syntyneen Ranskan kolmannen tasavallan tukemiseksi.
Luonnonhistoriallisen museon apulaiskonservaattorin uran ohella Francesco halusi antaa näkyvyyttä nizzalaiselle identiteetille sanoin kirjoittamalla Nizzan murteella pamfletteja, runoja ja lauluja. Hän myötävaikutti lisäksi paikallismurteen leviämiseen ja paikallisten perinteiden vaalimiseen.
Francesco kuoli Nizzassa vuonna 1935, ja hänet on haudattu yhdessä vaimonsa ja lastensa kanssa Châteaun hautausmaalle.
Lähteet: Nice Matin –lehden (18.4.2020) liitteeseen Nous sisältyvä artikkeli Avril 1860: le printemps du rattachement à Nice, kirjoittanut André Peyrègne (artikkeliin perustuva vapaamuotoinen suomennos), sekä Nous-liitteen artikkeli (vuodelta 2018) Menica Rondelly – creáteur de l’hymne niҫois (laatinut Nelly Nussbaum).
