Victor Hugo turistina Rivieralla – Toulonin kuritushuoneen vanki oli innoittajana Kurjat-romaanin Jean Valjean -henkilöhahmolle
Ranskan merkittävimpiin romantiikan ajan kirjailijoihin lukeutuva Victor Hugo (1802–1885) lomaili vuonna 1839 Rivieralla – ja piti sentilleen kirjaa matkakuluistaan!
Hugo kirjoitti ennen Marseillesta lähtöään kirjanpitovihkoonsa: kahden yön hotellikulut sekä illallinen ja aamiainen 11 frangia, parranleikkuu 0,25 frangia.
Marseillesta kirjailija jatkoi hevosvankkureilla Touloniin.
Matkaseurana oli hänen pitkäaikainen rakastajattarensa, 33-vuotias näyttelijätär Juliette Drouet, joka luopui urastaan Victorin tähden ja jakoi elämänsä tämän kanssa 50 vuotta, vuodesta 1833 kuolemaansa asti vuoteen 1883. Victor oli 37-vuotias. He eivät menneet koskaan naimisiin, eivät edes Victorin vaimon kuoleman jälkeen.
Matkalla Touloniin Victor ja Juliette poikkesivat Ollioulesin rotkoilla (les gorges d’Ollioules), joista Hugo kirjoitti romanttisen kuvauksen matkavihkoseensa.
Touloniin saavuttuaan Victor tutustui kuritushuoneeseen (Bagne de Toulon, joka toimi vuosina 1748–1873). Kirjailijaa hätkähdyttivät ruoskittujen vankien valitukset ja jalkakahleiden raahaamisesta syntyvä kitinä..
Matkavihkosessaan hän kuvaili kolmea pakkotyövankia ryysyissään raahaamassa metallipalloa jaloissaan..
Hugo tiedusteli vankilaitoksen johtajalta yhden miehen henkilöllisyyttä. Miehen nimi oli Jean Tréjean – melkein kuin Jean Valjean, joka on toinen päähenkilöistä Hugon klassikkoromaanissa Kurjat (les Misérables). Romaanissa vanki Jean Valjean viruu juuri Toulonin vankilassa.
Toulonin kuritushuoneessa virui aikoinaan myös Vidocq Eugène-François, jolla oli yhtymäkohtia romaanin Javert-poliisin ja myös Valjean-vangin kanssa (Vidocq oli rikollinen ja pakkotyövanki ennen kuin hänestä tuli poliisi ja yksityisetsivä).
Hugo jätti Toulonin taakseen 1.10.1839 ja kirjoitti vihkoonsa: yöpyminen Toulonissa 6,50 frangia.
Victor palasi vielä Marseilleen, mutta päätti palata Nizzan suuntaan: matka postivaunulla Nizzaan Aix-en-Provencen kautta 20 frangia, kirjasi hän vihkoonsa. Draguignanissa nautitun päivällisen (2,5 frangia) jälkeen päästiin matkaan.
Seuraavana aamuna pariskunta saapui Golfe-Juaniin. Victor kuvaili vihkosessaan Napoleonin käyntiä Golfe-Juanissa tämän pakomatkalla Elban saarelta.
Golfe-Juanista he jatkoivat Nizzaan, joka ei tuolloin kuulunut Ranskaan vaan oli osa Savoijin herttuakuntaa (ks. Riviera-osio 4). Rajana toiminut joki Saint-Laurent-du-Varissa ylitettiin tuohon aikaan puista siltaa pitkin.
Hotelli Nizzassa oli kaksi kertaa kalliimpi kuin Marseillessa – liian kallis!
Niinpä matkalaiset päättivät palata Ranskaan – tällä kertaa Cannesiin, missä he yöpyivät sataman tuntumassa sijainneessa Hôtel de la poste –majatalossa, missä myös lordi Broughman oli yöpynyt viisi vuotta aiemmin (ks. Cannes-osio 1).
Kirjanpitoon syntyi jälleen merkintöjä: käynti Sainte Margueriten ja Saint Honorat’s saarella 2 frangia, hotellikulut, ruoka ja ostokset 26,5 frangia, maksu hotellinpitäjälle 3 frangia, pesula 1,5 frangia, 2 parranleikkuuta 0,5 frangia…
Oleskelu Cannesissa kävi kalliiksi, oli aika palata kotiin!
Victor Hugo ja Juliette Drouet nousivat 10.10.1839 postivaunuihin, jotka veivät heidät takaisin Pariisiin asti. Matkalla he poikkesivat sentään Fréjuksessa roomalaisilla areenoilla.
Viimeinen merkintä kirjanpitoon ennen Rivieralta poistumista: lounas Trans-en-Provencessa Draguignanin tuntumassa: 3 frangia.
Lähde: Nice Matin –lehden liite ”Nous” nro 64, artikkelin Victor Hugo, un touriste près de ses sous kirjoittanut André Peyrègne. Artikkeliin perustuva vapaamuotoinen tiivistelmä.
