Riviera-osio 6

Napoleon Bonaparten pakomatka Elban saarelta kävi Cannesin kautta

Kukaan ei aavistanut huhtikuussa 1814 vallasta syrjäytetyn keisarin paluuta, olihan hänet karkotettu Ranskasta Elban saarelle, jolla häntä vartioivat Ranskan ja Englannin poliisi ja jolta hän pakeni 900 miehen kanssa Pariisiin ja takaisin valtaan.

Napoleonin matka vangiksi Elban saarelle taittui kansan pilkkahuutojen saattelemana. Hän oli saanut luvan käydä tervehtimässä sisartaan Paulinea Cannet’ssa le Varin departementissa, minkä jälkeen hän nousi Saint Raphaëlissa alukseen, joka vei hänet Elban saarelle. Hän oli saanut säilyttää keisarin arvonimensä – mutta vain 12 000 asukkaan saaren keisarina!

Elban keisarina Napoleonilla oli vain yksi tavoite: paeta mahdollisimman pian. Saaren päällikkönä hän saattoi määrätä käyttöönsä kaikki saaren pääkaupungin Portoferraion alukset.

Napoleonin pakosuunnitelma oli pysynyt salassa viimeiseen päivään asti. Lähipiirilleen hän kertoi lähtöaikeestaan hieman ennen matkaa paljastamatta kuitenkaan lopullista päämäärää. Osa kanssamatkaajista arveli hänen suuntaavan Napoliin, jonka kuningas hänen sisarensa Carolinen mies oli.

Napoleon oli päättänyt lähtöpäiväkseen 25.2.1815, sillä tuona päivänä hänen vartijakseen määrätty englantilainen komentaja Campbell oli lähtenyt mantereelle tapaamaan italialaista neitosta, johon oli rakastunut!

Napoleon oli siis tehnyt kaikkensa, jotta kukaan ei aavistelisi mitään. Hän jätti saarelle äitinsä ja sisarensa Paulinen antaen näin ymmärtää, että hänen poissaolonsa olisi vain väliaikainen…

Lähes tuhannen sotilaan liikekannallepano ei tietenkään voinut tapahtua vaivihkaa. Joukkojen valmistautumisesta kiinnostuneet kansalaiset riensivät satamaan tervehtimään keisaria. Englantilaiset pysyivät hiljaa, olihan heidän päällikkönsä Campbell poissa…

Matkaa tekivät 3-mastoisella Inconstant-purjealuksella Napoleonin kanssa myös mm. hänen lääkärinsä, Elban saaren hallituksen jäseniä, kenraaleita sekä joukko palvelijoita.

Hevosia tietysti tarvittiin sekä kulta-arkkuja, joilla matka oli tarkoitus kustantaa. Mukaan lähti myös malmilastissa olleita kauppa-aluksia ja muita aluksia.

Inconstant-alus purjehti Italian rannikkoa pitkin kohti Ranskaa. Rannikkovartiosto ei huolestunut aluksen havaitessaan, sillä kauppa-aluksia kulki jatkuvasti Genovan, Korsikan, Livornon ja Elban saaren välillä.

Tiukempi paikka tuli 27. päivänä, jolloin Napoleonin alus kohtasi Ranskan kuninkaan lipun alla purjehtineen aluksen… Napoleon antoi miehilleen käskyn piiloutua ja riisua lakkinsa.

Ranskalaisen aluksen kapteenin tiedustellessa matkan päämäärää Napoleonin kapteenilta, tämä ilmoitti heidän olevansa muonituksen hakumatkalla Elban saarelle, josta alus oli tulossa.

Tämän kuulleessaan ranskalainen kapteeni tiedusteli keisarin vointia. Tarinan mukaan Napoleon itse olisi tällöin tarttunut puhetorveen ja vastannut – vallan mainiosti!

Maaliskuun 1. päivän aamuna 1815 alus lipui siis Ranskan rannikolle. Napoleon tähyili aluksensa reelingillä kauempana siintävään lahdenpoukamaan, Golfe-Juanin satamaan, missä Napoleon päätti nostaa ankkurit varmistettuaan ensin, että maihinnousu olisi turvallista. Matkasta voipuneet sotilaat hurrasivat keisarilleen.

Napoleon rantautuneena Golfe-Juanissa

Napoleon rantautui Ranskan maaperälle häntä hakemaan tulleesta veneestä: maihin astuessaan hän huudahti: Puisse mon retour assurer la paix, le bonheur et la gloire de ma patrie! (Kunpa paluuni voisi taata rauhan, onnen ja kunnian isänmaalleni!).

Kenttäleiri pystytettiin ja nuotio sytytettiin pimenevässä illassa. Kenttäpöydälle levittämästään kartasta Napoleon tutki reittejä kohti Pariisia.

Napoleon Cannesissa

Kenraali Cambronnen tehtävänä oli toimia tunnustelijana. Cannesiin tullessaan hän vaatii päästä pormestarin Franҁois Poullen puheille.

Keisarin saapumisesta ällistynyt pormestari ei suostunut tapaamaan itse keisaria mutta ilmoitti pysyvänsä tälle uskollisena. Hän lupasi muonittaa joukot ja määräsi teurastettavaksi kolme härkää. Leipurit määrättiin töihin, ja joukoille ostettiin lisää hevosia.

Napoleon saapui Cannesiin myöhään samana iltana ja leiriytyi Notre-Dame-de-Bon-Port –kirkon (nykyinen Notre-Dame-de-Bon-Voyage) tietämille. Tämän historiallisen tapahtuman mukaan on nimetty katu rue (du) Bivouac Napoléon (bivouac = kenttäleiri).

Napoleonin matkaa Golfe-Juanista Pariisiin kutsutaan ”Kotkan lennoksi” (Vol de l’Aigle) (myös la Route de Napoléon), joka siivitti hänet takaisin valtaan sadaksi päiväksi (satapäiväinen keisarikunta).

Napoleonin laatta

Notre-Dame-de-Bon-Voyage –kirkon ulkoseinällä on Napoleonin käynnistä kertova laatta.

Lähde: Bernard Vadon: Cannes c’était hier (Chronique du temps passé à travers les cartes postales, 1980; Nice Matin –lehden liite ”Nous” nro 43, artikkelin Napoléon Bonaparte débarque à Golfe-Juan kirjoittanut André Peyrègne. Artikkeliin perustuva vapaamuotoinen suomennos.