Rivieralla on ollut sormensa pelissä Yhdysvaltain vapaussodassa
Yhdysvaltain uusi presidentti on asetettu virkaansa. Nyt onkin oivallinen hetki muistella niitä Rivieralta lähteneitä ranskalaisia, jotka olivat omalta osaltaan vaikuttamassa Pohjois-Amerikan brittiläisten siirtokuntien itsenäistymiseen ja Amerikan yhdysvaltojen syntymiseen.
Toulonin satamasta lähti 13.4.1778 12 alusta ja viisi fregattia kohti Yhdysvaltoja puolustamaan vapautta. Laivaston johdossa oli amiraali Charles d’Estaing.
Kunkin aluksen ruorissa oli aristokraatti Rivieran alueelta: Saint-Tropez’sta Fantasque-aluksella Pierre André de Suffren (bailli de Suffren, Suffrenin vouti), Toulonista kapteeni Melchior de Barras Tonnant-aluksella, toulonilainen Pierre de Cheylan Hector-aluksella, Toulonin sataman tuleva johtaja, kreivi Albert de Rioms Sagittaire-aluksella sekä niin ikään Toulonista markiisi Chabert de Cogolin Vaillant-aluksella.
Kahden ja puolen kuukauden merimatkan jälkeen alukset lipuivat New Yorkin vesille. Pohjois-Amerikan brittiläiset siirtokunnat olivat käyneet vapaussotaa ylipäällikkö Georges Washingtonin johdolla brittejä vastaan jo kolmisen vuotta.
Charles d’Estaing pyysi Georges Washingtonilta apua englantilaisten laivaston häätämiseen Newportin suulta. Tämä tapahtui väijytyksellä, jossa ranskalaiset ovat hakoja!
Fantasque- ja Sagittaire-alukset lipuivat vaivihkaa Newportin suistoon ja yllättivät täysin brittilaivaston, joka menetti pommituksissa useita aluksia. New Yorkista nopeasti brittien avuksi hälytetyt apujoukot pakottivat ranskalaiset kuitenkin vetäytymään Antillien saarille, missä sijaitsi Ranskan laivaston yksi tukikohdista.
Kesä ja syksy tulivat ja menivät. 15.12.1778 ranskalaiset hyökkäsivät Saint-Lucian saarelle Antilleilla. Miehet astuivat maihin ja tarttuivat kivääreihin. Taisteluja käytiin keskellä trooppista kasvillisuutta. Miehiä kaatuu. Ranskalaisten menetykset olivat 400 kaatunutta ja tuhatkunta haavoittunutta. Englantilaiset olivat voitokkaita.
Ranskalaiset vetäytyivät uudelleen. Tässä vaiheessa vahvistusta saapui Alpes-Maritimesin departementista Grassen kreivin, amiraali de Grassen (François Joseph Paul de Grasse, s. 1722 Le Bar-sur-Loup, Alpes-Maritimes, k. 1788 Yvelinissä) hahmossa Robuste-aluksellaan.
De Grasse auttoi 6.7.1779 englantilaisen Grenaden saaren valtaamisessa. 1200 miestä taisteli Karibian hiekoilla. 176 ranskalaista kuolee ja 760 haavoittuu, mutta tällä kertaa ranskalaiset olivat niskan päällä.
Washington turvautui uudelleen Charles d’Estaingin apuun. Häntä tarvittiin Savannah-joen suulla maan kaakkoisosassa sijaitsevaan Savannahin kaupunkiin tehtävässä hyökkäyksessä.
Ranskalaisten onnistui Pluton-aluksellaan Riomsin johdolla valtaamaan lokakuussa 1779 englantilaisten Experiment-aluksen. Mutta asiat saivat huonon käänteen: 600 ranskalaista kaatuu ja d’Estaing haavoittuu. De Grasse otti komennon, ja kolme alusta palasi Touloniin.
Sota sai ratkaisevan käänteen 5.9.1781, kun de Grasse hyökkäsi Chesapeakenlahdelle. Ranskalaiset hallitsivat taisteluita mutta markiisi Chabert haavoittui.
Historiallinen kohtaaminen Washingtonin ja de Grassen välillä ranskalaisten Ville de Paris –aluksella on kirjoitettu historian kirjoihin 17.9.1781. Miehet sopivat Yorktowniin tehtävän hyökkäyksen yksityiskohdista. Ranskalaisten oli tarkoitus taistella merellä ja amerikkalaisten maissa La Fayetten joukkojen avulla.
Taistelut alkoivat 28.9. Brittejä oli 7500, ja heitä vastassa oli 9000 amerikkalaista ja 100 000 ranskalaista!
Ratkaisevat taistelut kestivät 21 päivää. Ilman elintarvikkeita ranskalaisten asettaman kauppasaarron vuoksi jääneet englantilaiset joutuivat lopulta antautumaan. (Ison-Britannian kuningaskunta tunnusti Amerikan yhdysvallat 3.9.1783 allekirjoitetulla Pariisin sopimuksella).
Washington välitti myöhemmin sanoman de Grasselle: Vous avez été l’arbitre de la guerre! (Toimitte sodan erotuomarina!)
Lähde: Nice Matin –lehden (17.1.2021) osaan Histoire le récit sisältyvän artikkelin (kirjoittanut André Peyrègne) Ces Azuréens et Varois qui ont libéré les États-Unis vapaamuotoinen suomennos.
