Menton – sitruunakaupunki – Cité des Citrons
1600-luvulta alkaen Menton oli lähes kahden vuosisadan ajan Euroopan suurin sitruunoiden viejä
Maanviljely oli Mentonissa 1300-luvun puoleenväliin asti lähinnä viljan- ja viininviljelyä sekä oliivitarhoja.
1340-luvulla osa asukkaista alkoi viljellä sitruspuita, joita oli jo runsaasti Ligurian rannikolla. Menton kuului tuolloin Monacon tavoin Grimaldeille (Menton irtautui Monacosta 1848).
Samoihin aikoihin asukkaat saivat oikeuden harjoittaa kalastusta, ja Mentonista kehittyi pieni kalastussatama.
1400-luvulta alkaen sitrushedelmien viljely lisääntyi, samoin kuten viereisessä San Remossa. Sitruunoiden (limoneo), happamien appelsiinien (citroneo) sekä sukaattisitruunan (cirerio) viljely alkoi.
Ensimmäiset sitruunanviljelyyn liittyvät kirjalliset asiakirjat ovat peräisin 1400-luvulta. Notaari Pellegrino Bottinin 20.4.1471 vahvistamaan asiakirjaan sisältyy maininta 67 sitruunapuun yhteisviljelmästä, ensimmäisiä Mentonissa.
Monacon lääninherra Giovanni Grimaldi (1468–1505) toimitti vuonna 1495 Orléansin herttualle (tuleva kuningas Ludvig XII, 1462–1515) kaksi lastia ”appelsiinihedelmiä” (pommes d’oranges, kuten tuohon aikaan sanottiin) kahden kultarahan (écu d’or) hintaan.
Tämä oli ensimmäinen kirjallisesti todennettu sitrushedelmien vientitoimi. Pikku hiljaa viljelijät siirtyivät kokonaan sitrushedelmien viljelyyn.
Sitrushedelmien tuotanto sai toden teolla vauhtia 1600-luvulla, kun Monacon ruhtinas Ludvig I (1642–1701) antoi lakeja ja perusti 18 jäsenestä koostuvan sitruunaneuvoston vuonna 1671 (Conseil des citrons eli Magistrat).
Neuvoston tehtävänä oli valvoa sitruunoiden laatua ja määrittää poiminta-alueiden rajat. Näin syntyi juuri Mentonille erityinen sitruunalajike, citron de Menton.
Mentonin talous perustui 1700-luvulla lähes yksinomaan sitrushedelmien viljelyyn. Neuvosto valvoi sitruunakauppaa sekä hedelmien lajittelua ja kalibrointia.
Euroopan maihin, lähinnä Englantiin, Saksaan ja Venäjälle, sekä Pohjois-Amerikkaan vietiin 1860-luvulla jopa 35 miljoonaa sitruunaa vuodessa. Menton oli Euroopan suurin sitruunoiden viejä!
Sitruunaa pidettiin tuolloin luksustuotteena, joka maksoi painonsa kultaa… Kun happamien sitruunoiden sisältämän C-vitamiinin huomattiin 1700-luvulla estävän keripukkia, merimiehet lastasivat niitä laivoihinsa. ”Kultahedelmää” (fruit d’or) alettiin käyttää myös mausteena ruoanvalmistuksessa sekä juomissa.
Vielä vuonna 1929 Menton oli suurin sitruunoiden tuottaja Euroopassa.
Tuotanto oli kuitenkin alkanut hiipua 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Syinä olivat mm. palstojen pieni koko ja hajanainen sijainti, taudit (Phoma tracheiphila -sienen aiheuttama mal secco –tauti tuhosi sitruunapuita 1956), maaltapako sekä kaksi kertaa esiintynyt halla.
Vuonna 1992 Mentonin kaupunki pyrki edistämään sitrushedelmien istuttamista Mentonin alueella myöntämällä taloudellista tukea sitrushedelmien viljelijöille sekä säilyttämällä maatalousmaata.
Ensimmäiset ”sitruunaparaatit” järjestettiin jo vuonna 1896, mutta vuonna 1934 vietettyjen ensimmäisten varsinaisten sitruunafestivaalien (la Fête du Citron) myötä sitruunasta tuli kaupungin kansainvälinen tunnus.
Legenda Mentonin synnystä
Kun Aatami ja Eeva karkotettiin paratiisista, Eeva pihisti sitruunan ja kätki sen runsaisiin kullanvaaleisiin kutreihinsa.
Etsiessään paikkaa kadotetun paratiisin tilalle Aatami ja Eeva löysivät vihdoin maan, jonka hedelmälliseen multaan Eeva kylvi sitruunan ja lausui: Crois et foisonne, ô fruit du ciel, dans ce jardin digne de toi. Näin syntyi Mentonin kaupunki, jonka ilmasto on ihanteellinen sitruunoiden viljelyyn.
Lähteet: Nous-liitteen artikkelisarja Histoire, il était une fois, 1.11.2020, Le citron de Menton, roi de l’export (Nelly Nussbaum); https://lecitrondementon.org/Histoire-du-Citron-de-Menton.html.
