Maailmankuulun hotelli Negrescon perustaja romanialainen Henri Negresco kuoli lähes tasan sata vuotta sitten
Viimeinen omistaja Jeanne Augier kuoli tammikuussa 2019
Yksi maailman kuuluisimmista hotelleista, Nizzassa (37, Promenade des Anglais) sijaitseva Negresco avattiin 4.1.1913. Sen rakennutti vuonna 1912 Bukarestissa Romaniassa majatalon pitäjän poikana 14.3.1868 syntynyt Henri Negresco (syntyään Alexandru Negrescu).
Belle Époque –tyylisuuntaa ja barokkia edustava hotelli kuuluu Ranskan historiallisten suojattujen rakennusten luetteloon.
Henri lähti Pariisiin opiskelemaan vuonna 1883 vain 15-vuotiaana ja työskenteli myöhemmin eurooppalaisissa luksushotelleissa hovimestarina.
Vuonna 1893 hän muutti Monacoon, jossa hän toimi ensin Du Helder –hotellin ravintolan hovimestarina ja sitten hotellin johtajana.
Henrin kyvyt johtajana pääsivät esille hotellissa, jossa asiakkaisiin kuuluivat maailman rikkainta eliittiä ja kruunupäitä, kuten Rockefeller, ompelukonemerkki Singerin suunnittelija tai aikansa rikkaimpiin ihmisiin kuulunut ”asekauppias” Basil Zaharoff… Hän tuli kuuluisaksi vieraanvaraisuudestaan.
Nizzassa Henri Negrescosta tuli myös kaupungin kasinon johtaja.
Hän päätti rakennuttaa oman hotellin ja osti Villa Massénan vierestä 6500 m2:n suuruisen totin. Negrescon rakentaminen aloitettiin vuonna 1912. Hanketta tukivat silloiset autojätit De Dion-Bouton ja Alexandre Darracq.
Arkkitehtinä oli hollantilaissyntyinen Édouard-Jean Niermans. Avajaisiin osallistui kuninkaallisia ja Rivieran eliittiä. Samoihin aikoihin Henri Negresco osti Enghien-les-Bains -kasinon ravintolan.
Alku oli lupaava ja hotelli teki voittoa, 200 000 frangia puolessa vuodessa. Ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta alkoivat kuitenkin vaikeudet. Sota oli näet alkanut vain 19 kuukautta hotellin avaamisen jälkeen.
Vuonna 1914 Negresco määrättiin luovutettavaksi sotilassairaalaksi. Kokonaisia junavaunullisia rintamalla haavoittuneita sotilaita tuotiin hoidettavaksi Negrescoon. Henri vastasi sodan aikana hotellin johdosta. Vuonna 1915 hän sai osan hotellista kuitenkin takaisin käyttöönsä, ja 10 prosenttia huonekapasiteetista oli sotilassairaalana vuoteen 1918 asti.
Sodan jälkeen myös luksushotelleissa oli pulaa asiakkaista. Henri joutui vaikeuksiin myös arkkitehtinsä kanssa. Tämä näet kääntyi Henriä vastaan ja vaati oikeusteitse kolmen miljoonan frangin korvauksia Negrescon omistajayhtiöiltä (Société immobilière de la Côte d’Azur ja Société Negresco).
Henri oli velkaantunut ja perikadon partaalla. Hän sairastui syöpään.
Ulospääsyä ei ollut, vaan hän joutui luopumaan elämäntyöstään ja ylpeydestään – hän tiesi että se olisi hänen loppunsa!
Hotelli myytiin vuonna 1920 belgialaiselle Marquet-yhtiölle. Pian tämän jälkeen Henri Negresco kuoli Pariisissa 14.5.1920 syöpään, 52-vuotiaana. Hänet on haudattu Pariisiin Batignollesin hautausmaalle.
Tammikuussa 2019 kuollut Jeanne Augier oli hotellin viimeinen omistaja
Hotellin osti vuonna 1957 Jean-Baptiste Mesnage, Bretagnesta kotoisin oleva kiinteistökaupoilla rikastunut entinen lihakauppias – käteisellä!
Hänen tyttärensä Jeanne Augier (syntyi tammikuussa 1923 Bretagnessa Rennesissä) oli tuolloin 34-vuotias tuore aviovaimo. Aviomies Paul Augier oli nizzalainen lakimies ja poliitikko.
Jean-Baptiste luovutti hotellin johdon tyttärelleen ja tämän aviomiehelle. Heistä tuli hotellin omistajia Jean-Baptisten kuoltua. Jeanne jatkoi hotellin johdossa Paulin kuoltua vuonna 1995 (82-vuotiaana).
Jeanne kiinnostui taiteesta jo nuorena ja opiskeli mm. laulua konservatoriossa. Samaan aikaan hän seurasi tiiviisti isänsä liiketoimia kiinteistöalalla. Jeannen hauraiden keuhkoputkien vuoksi lääkärit suosittelivat muuttoa etelään. Perhe muutti Nizzaan toisen maailmansodan jälkeen.
Toinen maailmansota mullisti perheen elämän. Kiinteistökauppoja Bordeaux’ssa tehnyt Jean-Baptiste teki tappioita ja sairastui masennukseen. Jeanne otti liiketoiminnan ohjakset käsiinsä vain vähän yli parikymppisenä. Näihin aikoihin hän tapasi tulevan miehensä Paulin.
Vuonna 1955 perhettä kohtasi onnettomuus: Jeannen äiti kaatui, ja sairaalan hoitovirheen seurauksena hän sai neliraajahalvauksen. Hän oli vankina rullatuolissa kodissaan, jossa ei ollut tarpeeksi suurta hissiä.
Perhe sai vihiä Negrescosta, jossa oli suuri hissi. ”Isäni päättikin ostaa Negrescon, jossa oli tarpeeksi suuri hissi”, on Jeanne kertonut muistelmissaan.
Kahdeksan vuoden ajan Jeanne hoiti äitiään tämän kuolemaan asti ”yötä päivää” ja saattoi samalla isänsä kanssa hotellia uuteen uskoon. Hänellä ja Paulilla ei ollut lapsia. On ne choisit pas sa vie – ei elämäänsä voi valita – Jeanne on tokaissut.
Jeanne työskenteli Afrikassa, Venäjällä ja Iranissa, missä hän valvoi šaahin palatsin rakentamista, toujours avec le souci de bien représenter la France. Je suis très cocorico – pyrin aina edustamaan mahdollisimman hyvin Ranskaa, sillä olen hyvin isänmaallinen. Jeanne itse asui Negrescossa vuodesta 1957 alkaen.
Jeanne ei myöskään pitänyt itseään varisnaisena liikenaisena: Je ne suis pas très sensible au fric – en ole kovin kiinnostunut rahasta, hän on ilmoittanut.
Jeanne Augier, dame de fer (”Nizzan rautarouva”) johti hotellia lähes 60 vuotta raudanlujalla otteella, ei pelännyt ketään eikä mitään.
Hotellia havittelevat ostajat hän lähetti tylysti matkoihinsa, kuten Bill Gatesin, joka oli kirjoittanut hänelle avoimen šekin ja pyytänyt ilmoittamaan summan, jonka rouva toivoisi hotellistaan saavan: ”Et ole tarpeeksi rikas”, oli Jeannen vastaus. Tai Brunein sulttaanin, jolle vastaus kuului: ”Se on liian kallis sinulle”.
Nizzan kuuluisin eläintensuojelija rakasti eläimiä. Hänen kissansa Carmen oli pitkään hotellin maskotti. Koirat Lili ja Lilou olivat hänen palvontansa kohteena. Kissat ja koirat ovatkin tervetulleita hotelliin: Les frères, les sœurs, les enfants que je n’ai jamais eus… (veljet, sisaret ja lapset, joita minulla ei koskaan ollut). Ja eksoottisemmatkin eläimet… Savador Dali vieraili hotellissa gepardinsa seurassa…
Jeanne teki hotellista varsinaisen taidemuseon, jossa on noin 6000 taide-esinettä, kuten kuninkaallisen salongin (Salon Royal) 4,6 metriä korkea Baccarat-kristallista valmistettu tsaari Nikolai II:n hoviinsa alun perin tilaama kattokruunu (jota ei tsaarille koskaan toimitettu ja jossa on 16 800 kristallinpalaa; kaksoiskappale on Kremlissä), ranskalaisen muotokuvamaalarin Hyacinthe Rigaud’n maalaama muotokuva Ludvig XIV:stä sekä Ludvig XV:n, Ludvig XVI:n sekä Napoleon III:n ja tämän puolison Eugénie de Montijon muotokuvat.
Jeanne toi sisustukseen ennennäkemättömiä kirkkaita värejä ja karamellisävyjä, sillä siihen asti hotellien väreinä oli käytetty ainoastaan ”likaamattomia” värejä, kuten ruskeaa, punaista ja vihreää.
Hotellissa yöpyneiden suurten maailmantähtien päähänpistot eivät Jeannen mielestä olleet mielenkiintoisia. Kuten tarina Michael Jacksonista, joka olisi vaatinut sviittinsä ikkunoiden tukkimista, jottei päivänvalo pääsisi huoneeseen, tai Sophia Lorenin oikuttelua, kun hän asennutti huoneensa viereen keittiön, koska halusi syödä vain omia pastojaan…
Tammikuussa 2010 hotelli suljettiin puoleksi vuodeksi (noin 10 miljoonaa maksaneiden) uudistus- ja korjaustöiden ajaksi. Muun muassa kuninkaallisen salongin lasikatto (verrière) ja 50 kylpyhuonetta uusittiin täysin, keittiöt peruskorjattiin ja valkoinen julkisivu maalattiin uudelleen.
Vuonna 2013 ilmestyi Jeannen omaelämäkerta La Dame du Negresco.
Alzheimeria pitkään sairastanut Jeanne Augier kuoli 95-vuotiaana 7.1.2019. Hän oli testamentannut hotellin ja omaisuutensa vuonna 2009 perustamalleen Fond de Dotation Ménager-Augier-Negresco –säätiölle, joka on ainoa perijä.
Hotellin johdosta on ollut ja on käynnissä oikeudenkäyntejä sen jälkeen, kun Jeanne todettiin vuonna 2013 kyvyttömäksi vastaamaan siitä. Myös väärinkäytöksiä tutkitaan.
Vuonna 2016 hotellin arvoksi arvioitiin 400 miljoonaa euroa. Säätiön varapuheenjohtaja on Jeannen läheinen ystävä, eläimiäkin siunaava isä Gil Fiorini…
Säätiön varat ohjataan Jeannen tärkeänä pitämiin kohteisiin: hotellin säilyttämiseen, eläinten suojeluun, vammaisten ja hädänalaisten auttamiseen sekä ranskalaisen taiteen ja kulttuuriperinnön suojeluun ja edistämiseen.
Lähteet: Nice Matin –lehden (30.5.2020) osaan Histoire le récit sisältyvä artikkeli (kirjoittanut André Peyrègne) Henri Negresco disparaissait le 14 mai 1920; useita eri ranskankielisiä internet-sivustoja.
