Aix oli Provencen pääkaupunki 1100-luvulta 1400-luvulle
Aixin kaupungista (Aix-en-Provence) tehtiin 1180-luvun alussa Provencen pääkaupunki Provencen kreivi Alfonso I:n päätöksellä.
Provencen kreivi Alfonso I (Alphonse II Raymond le Chaste, s. noin 1152 ja k. 1196, hallitsi Provencea tittelillä Alphonse Ier) oli myös Barcelonan kreivi ja Aragonian kuningas.
Arles, jonka kuninkaaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik I Barbarossa (s. noin 1125 ja k. 1190) oli julistautunut, menetti näin asemansa Provencen pääkaupunkina.
Alfonso I:n asettuminen 25-vuotiaana Aixiin asetti hänet vastakkain 60-vuotiaan Barbarossan kanssa. Alfonso I oli näet Rooman paavin liittolainen, kun taas Fredrik I suosi skismaa suhteessa paaviin.
Alfonso I rakennutti Provencen kreivien palatsin (le palais des comtes de Provence), joka sijaitsee Aix-en-Provencessa Verdunin aukiolla sijaitsevan nykyisen oikeustalon (Palais de Justice) paikalla.
Palatsia kunnostettiin ja paranneltiin vuosisatojen ajan etenkin sen jälkeen kun Provencen kreivikunta oli liitetty osaksi Ranskaa vuonna 1481 (ks. Cannes-osio 3).
Provencea hallitsivat keskiajalla Anjoun kreivit ja herttuat. Anjoun herttuan René I:n (”hyvä kuningas René”, bon roi René eli René Ier d’Anjou, s. 1409 ja k. 1480) aikakaudella rakennetussa siivessä toimi vuonna 1501 perustettu Provencen parlamentti.
Alkuperäisestä rakennuksesta ovat jäljellä kolme pilaria, jotka ovat osa kolmen kaupungissa sijaitsevan suihkulähteen Bellegarde, (des) Augustins ja Saint-Louis ornamenttia.
Nizzan piiritys vuonna 1166
Alfonsosta tuli Provencen kreivi noin 10-vuotiaana sen jälkeen kun hänen setänsä Raymond-Bérenger II oli tapettu vuonna 1166 tämän piirittäessä Nizzaa, joka halusi erota Provencesta. Raymond-Bérengerillä ei ollut suoria perillisiä. Kostoksi Alfonso liitti Nizzan väkisin takaisin osaksi Provencea vuonna 1176.
Kreivien palatsin lisäksi Provencen kreivit rakennuttivat vuonna 1264 myös Brignolesiin kesäasuntona toimineen palatsin, joka on yhä olemassa museona.
Alfonso yhtenäisti Provencen aluetta luomalla hänelle uskollisten lääninherrojen verkoston. Tuolloin kukin paikkakunta oli oman lääninherran alainen. Lääninherrat taas olivat Provencen kreivien alaisia.
Alfonso I loi pohjan Aixin keskushallinnolle, jota kehitti edelleen Alfonson pojanpoika Raymond-Bérénger V hallitessaan 1209–1249.
Tämä jakoi Provencen hallinnollisiin alueisiin (circonscription), joita johtivat kruununvoudit (baillis). Näiden alapuolella valtaa käyttivät tuomarit (juges) sekä veronkannosta vastaavat virkamiehet (trésoriers). Voudeilla oli todellista valtaa kreivikunnissa.
Raymond-Bérenger V teki oikeusjärjestelmästä esimerkillisen ja oli arvostettu ympäri Eurooppaa niin, että hän naitti neljä tytärtään eri kuninkaille, joita olivat: Ranskan kuningas Ludvig IX Pyhä (Saint Louis), Englannin kuningas Henrik III, tuleva Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kuningas Richard de Cornouilles sekä Napolin kuningas Kaarle I (Charles I d’Anjou).
Kaarle I d’Anjou peri Provencen Raimond-Bérenger V:n kuoltua. Napolin kuningaskuntaa hallitsevat Provencen kreivit etääntyivät näin ollen Aixistä.
1300-luvulla Provencen riesana olivat ryöstelyt, joista kuningatar Johanna I:n (Jeanne Ire d’Anjou) ei onnistunut tekemään loppua hallitessaan 1343–1382.
Johannan murhasi hänen serkkunsa Kaarle III (Charles III Duras), joka taisteli alueen herruudesta Napolin kuninkaan Ludvig I:n kanssa. Aix, Nizza ja Toulon vannoivat uskollisuuttaan Kaarlelle ja Marseille ja Arles Ludvig I:lle.
Osa kylistä ei tiennyt kumman puolella olisi. Kaiken kukkuraksi Nizza päätti jälleen erota Provencesta ja liittyä Savoijin kuningaskuntaan vuonna 1388.
Tilanteen selvittäjäksi tuli vuonna 1434 René (Ier d’Anjou), joka oli palannut Aixiin. Hän palautti kaupungille entisen loistonsa, kehitti kaupankäyntiä ja oikeuslaitosta, perusti tilintarkastuselimen (chambre des comtes), otti maanviljelyksessä käyttöön kastelujärjestelmän sekä suosi taiteita.
René oli niin suosittu Aixin asukkaiden keskuudessa, että hänen kuoltuaan kaupunkilaiset halusivat hänet haudattavan Aixiin. Koska hän oli toivonut tulevansa haudatuksi kotikaupunkiinsa (Angers), hänen ruumiinsa siirrettiin salaa sinne tynnyrissä!
Ludvig XI puolestaan vaati, että René luovuttaisi Provencen lapsettomaksi jääneelle ja jo vuonna 1481 kuolleelle veljenpojalleen Mainen kreiville Kaarle V:lle (Charles V d’Anjou et du Maine, Charles III de Provence, s. 1446 ja k. 1481), sen sijaan että seuraajaksi olisi tullut René I:n pojanpoika René II de Lorraine.
Vuonna 1481 Mainen kreivi Kaarle V määräsikin testamentissaan maittensa siirtyvän Ludvig XI:lle.
Tällä tavoin Ludvig XI pääsi käsiksi Provenceen vuonna 1481, jolloin hän liitti sen Ranskan kuningaskuntaan ja asetti Aixiin Provencea edustavan parlamentin.
Tämä merkitsi Provencen kreivien loppua!
Lähteet: Nice Matin –lehden (24.12.2017) osaan Hors les murs (Notre Histoire) sisältyvään artikkeliin (kirjoittanut André Peyrègne) Du XIIe au XVe siècle, Aix est la capitale de la Provence perustuva tiivistelmä; Le Petit Robert des noms propres (1994); http://aixenprovence.fr/Palais-Comtal; http://brignoles.fr/parcours-historique-interactif/parcours-505/palais-des-comtes-de-provence-80.html; https://histoire-pour-tous.fr/tourisme/3655-aix-en-provence-histoire-et-tourisme.html.
