Ilmauksia, joilla kuvataan henkilöä, joka on (ihan) pihalla, sekaisin, ulalla, ulkona, muissa maailmoissa, typertynyt, hämmästynyt, ei tajua jne.
Vastaavia ranskankielisiä sanontoja on runsaasti.
Ensimmäiseksi mieleeni tulevat ilmaisut être à côté de la plaque (plaque = levy, laatta) ja être à côté de ses pompes (pompes = kengät), jotka tarkoittavat juuri ”olla pihalla”, ”muissa maailmoissa”, ”sekaisin” (myös väsymyksestä tai muusta epänormaalista olotilasta):
Le genre qui se goure la plupart du temps, mais, pour une fois, elle n’était pas trop à côté de la plaque. (Jane Corry: Trois petites filles: une gentille, une méchante, une morte.)
Cinquante ans plus tard, Cécilia ne serait pas tombée sur cette lettre qui lui donnait l’impression d’être…comment dire? À côté de ses pompes. (Liane Moriarty: Le secret du mari.)
Marcher à côté de ses pompes tarkoittaa käyttäytyä kummallisesti, oudosti, päättömästi (Daniel Lacotte. Les expressions les plus truculentes de la langue franҫaise), ja siinä mielessä ”ulalla oloa”.
Muita vastaavia sanontoja ovat être à la masse, être à l’ouest, être hors sujet (olla ihan pihalla, sekaisin, asian vierestä eli ”pois kartalta”):
24 décembre, en guise de cadeau, je me suis payé une chambre dans un hôtel miteux de zone industrielle. Je suis tellement à la masse que je n’ai même pas retenu le nom de la ville où je suis. (Agnès Martin-Lugand: À la lumière du petit matin.)
Masse merkitsee myös moukaria, ja mettre à la terre maadoitusta sähköalan termistössä: être à la masse viittaa siten moukarin iskuun, mistä syntyisi mielleyhtymä ”pöllämystynyt”, ”typertynyt”, kun taas maadoitustermi viittaa toimintahäiriöön ja siten siihen, että henkilö on todellisuudesta ”irti” (= disjoncté, joka tarkoittaa sekä sähkövirran katkeamista että tärähtänyttä), ihan ”pihalla” (expressions-françaises.fr.)
Elle ne vient pas de Reykjavik mais de province. Elle était complètement à l’ouest. (Arnaldur Indridason: Les roses de la nuit.)
Muita samantyyppisiä ilmauksia ovat être dans le cirage (cirage = vahaus, kenkävoide) ja être dans le brouillard (sumu), jotka voisivat kääntyä esim. ilmaisulla ”pökertynyt”.
Sanonta tomber des nues (lat. nubes, jonka syrjäytti 1800-luvulla nuages) – sananmukaisesti pudota pilvistä – on peräisin 1600-luvulta ja se tarkoitti tuolloin ”saapua yllättävästi ja äkkiä ilmoittamatta, kuin pilvistä tupsahtaneena”. (Jacques Mercier: Les nouvelles expressions de Monsieur dictionnaire.) Tästä tuleekin mieleen suomenkielen sanonta ”kuin puusta pudonnut”.
Suomenkielistä ilmaisua ”olla kuutamolla” (hajamielinen, muissa maailmoissa) vastaisi ranskaksi être dans la lune.
Suomeksi ja ranskaksi on olemassa myös sanonta ”pää pilvissä” (leijailla pilvissä) kuvaamaan hajamielisyyttä:
Noémie laissa tomber un sucre dans son café, qu’elle touilla la tête dans les nuages. (Oliver Norek: Surface.)
Coaltar (= kivihiiliterva) ilmauksessa être dans le coaltar viittaa pökertyneeseen, tokkuraiseen oloon esim. juhlinnan jälkeen tai väsymyksen takia. Tällaista olotilaa kuvastaa myös ilmaus être dans les vapes.
En perdre son latin ei tarkoita latinankielen taidon menettämistä vaan sitä, ettei enää tiedä mitä sanoa tai vastata, ettei ole enää mitään argumentoitavaa (à bout d’arguments). (Dominique Foufelle: Expressions désuètes.)
Perdre le nord puolestaan voi esiintyä kahdessa merkityksessä: olla sekaisin eli seuraavassa esimerkissä eksyksissä (neuvoton, ymmällä): Je ne retrouve pas le nom de cette rue sur la carte, j’ai perdu le nord. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Kielteisessä virkkeessä merkitys muuttuu: Papa, tu m’avais promis une glace! – Tu ne perds pas le nord, toi! Merkitys on tässä ”ei jättää mitään huomaamatta, ei unohda”. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Perdre le nord esiintyy myös merkityksessä ”olla pyörällä päästään, paniikissa”: Devant les questions très difficiles de l’examinateur, l’étudiant a perdu le nord. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Samankaltainen ilmaus on perdre la boussole (sananmukaisesti hukata kompanssinsa).
Perdre les pédales on niin ikään yleisesti käytetty sanonta ilmaisemaan: konseptit, pasmat sekaisin:
Les gens hochaient la tête, mon Dieu, mon Dieu, Jaatinen a vraiment perdu les pédales, voilà qu’il prétend construire sa propre voie ferrée. (Arto Paasilinna: Onnellinen mies, ranskannos: Un homme heureux.)
Perdre les pédales –sanonta on kuvaannollisessa merkityksessä syntynyt 1940-luvun tienoilla pyöräilykilpailujen yhteydessä: polkimiinsa sotkeentuva pyöräilijä ei enää pysy rytmissä ja menettää tasapainonsa. (Jacques Mercier: Les nouvelles expressions de Monsieur dictionnaire.)
Perdre ses moyens tarkoittaa niin ikään konseptien menettämistä, hämilleen joutumista, sitä ettei enää hallitse tilannetta. Perdre pied –ilmaisulla on samansuuntainen merkitys (vrt. perdre le nord), mutta se tarkoittaa myös, etteivät jalat ulotu uidessa pohjaan.
Être dépassé par les évènements on samansuuntainen sanonta kuin perdre ses moyens:
Stéphane vint à notre rencontre et nous guida, affolé, jusqu’à un coin en me fuyant du regard, Aymeric me fixa désarmé, c’était bien la première fois que je le voyais perdre ses moyens et être complètement dépassé par les évènements. (Agnès Martin-Lugand: À la lumière du petit matin.)
Dépasser-verbi yksinään tarkoittaa, että jokin asia menee yli ymmärryksen, yli ”hilseen”: Cela me dépasse!
Se mélanger (s’emmêler) les pinceaux (= pensselit, siveltimet) tarkoittaa sekaantumista sanoissa, ajatuksissa tai teoissa (pasmat sekaisin):
Impressionné par le jury, l’étudiant s’est melangé les pinceaux et a raté son oral. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Neuvottomuuden tunnetta ilmaisee edelleen ilmaisu ne pas (plus) savoir à quel saint se vouer tai ne pas savoir sur quel pied danser.
Samaa merkitsee sanonta ne (plus) savoir où donner de la tête, eli pyörällä päästään siinä merkityksessä, että on esim. niin paljon tekemistä ettei tiedä mihin päänsä työntäisi:
Excuse-moi, je dois surveiller ces travaux, annonça-t-elle. Normalement, c’est au médecin mandaté par la nouvelle municipalité de s’en occuper, mais il ne sait plus où donner de la tête. (Harald Gilbers: Derniers jours à Berlin.)
(En) rester baba taas tarkoittaa yllättynyttä, ällistynyttä, olla ”äimän käkenä”.
Kansanlatinassa batare tarkoitti ”avata suunsa”. Etuliite ba ilmestyi kieleen 1600-luvulla (tuolloin muodossa rester comme Baba), ja nykyisessä muodossaan sanonta on ollut olemassa 1700-luvulta lähtien. (Dominique Foufelle: Expressions désuètes.)
Quand il m’a annocé qu’il allait se marier, j’en suis resté baba (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques).
Baba merkitsee myös baba-leivosta.
En rester / être bouché bée ilmaisee sananmukaisesti (suu auki) hämmästyksestä, jäädä suu ammolleen (esim. tuijottamaan). Vrt. suomen ”monttu auki” :
Martin en fut bouche bée. Il ne s’attendait à rien de tel et laissa Vivi poursuivre son explication. (Camilla Läckberg: Cyanure.)
Samankaltaista hämmästystä kuvaa myös sanonta être (rester) comme deux ronds de flan:
Vous êtes d’affreuses mégères, dit-elle tout haut. Les quatre pies en restèrent comme deux ronds de flan. Vraimenet d’affreuses mégères. (Liane Moriarty: Petits secrets, grands mensonges). Tässä virkkeessä mégère ja pie (myös harakka) tarkoittavat suulasta henkilöä, juoruakkaa.
Kun suomeksi ”väännetään rautalangasta”, ranskaksi ”piirretään kuva”:
Si c’est le cas, pas la peine de vous faire un dessin, chaque minute compte (Ragnar Jónasson: Nátt).
N’y piger que dalle: ei tajuta mitään. Piger on slangikielinen vastine ymmärtää-verbille, ja que dalle tarkoittaa ”ei (yhtikäs) mitään” :
Ton explication est incompréhensible, je n’y pige que dalle. (Dominique Foufelle: Expressions désuètes.)
N’être plus dans la course puolestaan voisi kääntyä suomeksi pudota kärryiltä, ei enää olla ajan tasalla / kartalla / mukana pelissä (myös: ne pas être dans le coup / à la page).
Être (rester) dans le vague viittaa epäselväksi, hämäräksi jääneeseen asiaan, epätietoisuuteen:
Bernard n’a pas voulu m’en dire plus sur l’accident, je suis dans le vague. (Dominique Foufelle: Expressions désuètes.)
