Lehmän (vache) ja lampaan (mouton) esiintyminen joissakin ranskankielisissä sanonnoissa
Voi lehmä! (Oh) la vache!
Tämä hauska ja usein käytetty puhekielen ilmaus on varmasti monelle ranskan taitajalle tuttu. Se vastaa suomenkielen ilmauksia voi hitsi!, voi kamala!, voi vitsi! jne.
Ihanat lehmät esiintyvät joissakin sanonnoissa, joissa lehmällä on kielteinen merkitys: sillä voidaan viitata esimerkiksi ilkeään henkilöön: cette vache de propriétaire! (kyllä on ilkeä vuokraisäntä!).
Lehmännahka – peau de vache – tarkoittaa niin ikään ilkeää ihmistä. Naisesta puolestaan voidaan sanoa c’est une vieille peau eli ”vanha harppu”, tai jopa une grosse vache.
Lehmänpotkulla coup de pied en vache sitä vastoin tarkoitetaan törkeää temppua. Tästä voidaan johtaa vacherie, jolla viitataan niin ikään halpamaiseen tekoon tai ilkeyteen. Monikossa vaches viittaa poliiseihin (ks. jäljempänä mort aux vaches).
Vache-sanasta voidaan johtaa adverbi vachement, jota käytetään yleisesti huudahduksissa: vachement bien! eli mielettömän hyvin, ”sika” hyvin!
Runsasta sadetta verrataan seuraavassa ilmaisussa virtsaavaan lehmään:
Il pleut comme vache qui pisse tarkoittaa siis rankkasadetta. Sanontaa ei tosin juurikaan kuule yleisessä kielenkäytössä (”pisser” on alatyylinen), vaan muita ilmauksia ovat il tombe des cordes, il pleut à verse tai il pleut à seaux (sataa kaatamalla, kuin saavista kaataen).
Palatkaamme vielä lehmiin!
Nyt ranskankielinen voisi huuhdahtaa revenons à nos moutons!, mikä tarkoittaa aiheeseen palaamista (tässä: lehmiin).
Ilmaus on peräisin 1460-luvulla kirjoitetusta näytelmästä Maître Pathelin (suomennettu Mestari Pathelin), jonka tekijästä ei ole täyttä varmuutta.
Näytelmässä paimen – jota hänen isäntänsä, kangaskauppias Guillaume, syytti oikeudessa lampaan varastamisesta – pyysi asianajajaa Maître Pathelinia puolustamaan itseään. Pathelin oli kuitenkin aiemmin itse huijannut Guillaumelta ilmaista kangasta. Oikeuden edessä Guillaume tunnistaa Pathelinin ja yrittäessään paljastaa tämän huijauksen sekoittaa nämä kaksi tarinaa, jolloin tuomari kehottaa ”palaamaan lampaisiin”. (Patricia Vigerie: Quand on parle du loup… Les animaux dans les expressions de la langue franҫaise.)
Ihan kuin lehmää ei olisi jo parjattu tarpeeksi: huonosti ranskaa solkkaava henkilö puhuu näet ranskaa ”kuin espanjalainen lehmä”: parler franҫais comme une vache espagnole!
Ilmaus on peräisin 1600-luvulta, jolloin Ranska kävi sotia Espanjaa vastaan. Erään tulkinnan mukaan adjektiivilla ”espanjalainen” oli tämän vuoksi hyvin kielteinen sivumerkitys. (Gilles Guilleron et Sylvie Brunet: 150 proverbes et expressions expliqués; Nicole Ricalens-Pourchot: Les facéties des expressions franҫaises.)
Toisenlaisen tulkinnan mukaan vache olisi muunnos sanasta vasce, joka tarkoittaa gasconin murteella baskia. Espanjan ja Ranskan baskit puhuivat huonoa ranskaa. (Patricia Vigerie: Quand on parle du loup… Les animaux dans les expressions de la langue franҫaise.)
Ilmaus manger de la vache enragée puolestaan merkitsee taloudellista ahdinkoa ja vastannee suomenkielistä ilmausta ”kiristää nälkävyötä”. Vache enragée näet tarkoittaa raivotautista lehmää, jolla viitataan niin kurjaan taloudelliseen tilanteeseen, että joutuu syömään pilaantunutta ruokaa.
Lihaviin ja laihoihin vuosiin viitataan samoin lehmillä: période des vaches grasses / maigres.
Plancher des vaches, sananmukaisesti ”lehmien lattia”, sitä vastoin merkitsee tukevaa maaperää, maankamaraa: Il m’embrassa comme du bon pain, avec les trois bises du Sud, et me reposa délicatement sur le plancher des vaches. (Agnès Martin-Lugand: À la lumière du petit matin.)
Sanonta ajoittuu 1500-lukuun ja liitetään merimiehiin: oltuaan pitkään merellä keinuvassa laivassa, maihin vihdoin päästyään he kutuivat tukevaa maaperää, jolla lehmät käyskentelivät, mainitulla nimityksellä plancer des vaches. (1000 expressions franҫaises. Leur origine, leur signification, leurs subtilités…. Le meilleur de la langue franҫaise.)
Morts aux vaches! –huuhdahduksella viitataan järjestysvaltaan (sananmukaisesti kuolema lehmille eli poliiseille, järjestysvallalle), ja sen voisi kääntää ilmauksella ”järjestysvalta alas!”
Ilmaisu ajoittuu erään tulkinnan mukaan Saksan (Preussin) ja Ranskan välillä 1870 käytyyn sotaan, jonka seurauksena Alsace liitettiin Saksaan. Raja-alueella ranskalaiset olisivat huutaneet saksalaisille vartiomiehille mort aux vaches! (1000 expressions franҫaises. Leur origine, leur signification, leurs subtilités…. Le meilleur de la langue franҫaise.)
Toisenlaisen tulkinnan mukaan ilmaisu olisi peräisin kielellisestä sekaannuksesta ja ajoittuisi 1900-luvun alkuun Saksan viimeisen keisarin Wilhelm II:n aikakauteen. Ranskan ja Saksan välisellä rajalla Saksan vartioasemilla oli maalattu sana ”Wache” eli vartija. Ranskalaiset olisivat siten huudahtaneet Mort aux Waches!, joka olisi väänetty muotoon Mort aux vaches! (Jacques Mercier: Les nouvelles expressions de Monsieur dictionnaire.)
Onomatopoeettinen lehmän ääntely kirjoitetaan meuh ja äännetään kuten suomeksi [mø].
Nyt lampaisiin – revenons à nos moutons!
Viisijalkaista lammasta – moutons à cinq pattes – ei voi olla olemassa, joten ilmauksella viitataan erittäin harvinaiseen asiaan tai henkilöön, kuten seuraava esimerkki osoittaa:
Je sais que c’est chercher un mouton à cinq pattes, mais il nous faut pour l’agence de Lyon un directeur jeune, compétent, pugnace, diplomate, trilingie et de belle allure. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Suomennokseksi voi yhteydestä riippuen sopia myös ”outo lintu”, kuten seuraavassa esimerkkivirkkeessä:
Andreas continue à me contempler sans sourciller, un sourire plaqué sur le visage, comme si j’étais une bête de foire, un mouton à cinq pattes ou un veau bicéphale. (Camilla Grebe: Le journal de ma disparition.)
Moutons de Panurge
Panurgen lampailla tarkoitetaan muita sokeasti ja harkitsematta seuraavaa henkilöä, laumasieluja (sopuli).
Sanonnan alkuperä juontaa 1550-luvulta. Ranskalainen renessanssiajan humanisti ja kirjailija François Rabelais kirjoitti vuonna 1552 teoksen Le Quart Livre (suomennettu Pantagruelin neljäs kirja). Kirjan keskeinen henkilö Panurge halusi kostaa kauppiaalle, joka ei ensin suostunut myymään tälle lampaitaan. Lopulta Panurge saa ostettua ylihintaan yhden lampaan, jonka hän heitti kostoksi veteen, jolloin muut lauman lampaat seurasivat sokeasti perässä. Kauppias yritti pitää viimeisestä lampaasta kiinni mutta putosi niin ikään veteen ja hukkui lampaittensa mukana.
Les Français partent souvent tous en même temps en vacances le premier août commes des moutons de Panurge. (Gilles Guilleron et Sylvie Brunet: 150 proverbes et expressions expliqués; Paul Desalmand et Yves Stalloni: Le grand livre du franҫais.)
Musta lammas on ranskaksi brebis galeuse:
Rémi n’a aucun copain à l’école. C’est la brebis galeuse. (Jean-Michel Robert et Isabelle Chollet: Les expressions idiomatiques.)
Ei pidä unohtaa myöskään ilmaisua ”laskea lampaita” , joka on täsmälleen sama ranskaksi: compter les moutons.
