Cannes-osio 3

Cannesin varhaista historiaa pähkinänkuoressa

Cannes kuuluu Alpes-Maritimes –nimiseen departementiin, joka puolestaan on osa hallinnollista aluetta (région) nimeltä Provence-Alpes-Côte d’Azur (PACA).

Kaupungissa oli vuonna 2019 asukkaita hieman alle 75 000, mutta kesällä väkiluku lähes kaksinkertaistuu matkailijoiden ja kongressien osanottajien myötä. Cannes on Nizzan jälkeen Alpes-Maritimes –departementin toiseksi väkirikkain kaupunki.

Provence-nimitys viittaa entiseen Rooman provinssiin ja myöhemmin Provencen kreivikuntaan frankkien valtakunnan osana.

PACAan alueeseen kuuluvat departementit Var, Vaucluse ja Bouches-du-Rhône, Hautes-Alpes, Alpes-de-Haute-Provence sekä Alpes-Maritimes.

Côte d’Azur-nimityksen ”keksijänä” voidaan pitää ranskalaista lakimiestä, kirjailijaa ja poliitikkoa Stéphen Liégeardia (1830-1925), joka vietti talvia Cannesissa. Hän kirjoitti vuonna 1887 kirjan nimeltä La Côte d’Azur, jonka nimi viittaa Burgundin hallintoalueeseen kuuluvaan Côte-d’Or’iin, josta hän oli kotoisin. Azur puolestaan tarkoittaa taivaansinistä.

Kaupungin varhainen historia kytkeytyy Provencen historiaan – Liguureista roomalaisiin

Arkeologisten löydösten perusteella Cannesin alueella on ollut asutusta jo noin 1000 eaa. Ensimmäiset uudisasukkaat ovat todennäköisesti olleet liguureja kauan ennen roomalaisia. Liguurit asuttivat muinoin Apenniinien niemimata ja Liguriaa, josta liguurit ovat saaneet nimensä.

Noin 1200–1000 eaa. idästä alkoi saapua vaeltajakansoja, kelttejä (Celtes), jotka asettuivat nykyisen Ranskan alueelle 600–300 eaa. ja sekoittuivat liguureihin.

Kreikkalainen hellenistisen ajan historioitsija Polybios (syntyi noin 205 eaa.) mainitsi liguureihin kuuluneen oksybien heimon (Oxybii) teoksessaan Historiai. Hän mainitsee myös paikan Aïghitna (latinaksi Ægïtna) ja sitten Egitna, millä viitattiin mahdollisesti nykyiseen Cannesiin.

Oksybit ilmeisesti asuttivat Estérelin ja Antipoliksen väliin jäävää aluetta. Kreikkalaisten ja latinalaisten historiankirjoitusten perusteella he rakensivat nykyisen vanhan kaupungin (le Suquet) kukkulalle tähystyspaikan oppidumin.

Nykyisen Turkin alueelta Fokaiasta (ra. Phocée) tulleet kreikkalaiset olivat perustaneet jo noin vuonna 600 eaa. Massalian siirtokunnan nykyisen Marseillen paikalle. Massalian asukkaat ovat perustaneet myös Monacon (500-luvulla eaa. perustettu Monoikoksen siirtokunta), Antibesin (Antipolis Nizzan vastakaupunkina 300 -luvulla eaa.), Nizzan (noin 350 eaa.; entinen Nikaia kreikkalaisen voitonjumalattaren Niken mukaan) sekä Avignonin (noin 500 eaa.) kaupungit.

Noin 154 eaa. oksybit valtasivat Nizzan ja Antibesin kreikkalaiset siirtokunnat, jotka olivat siis Massalian (Marseillen) kreikkalaisten suojeluksessa. Siirtokunnat pyysivät roomalaisilta apua oksybien torjumiseksi, ja roomalaiset kukistivat oksybit konsuli Quintus Opimiuksen johdolla. Oksybien tunkeutuminen Antipolikseen oli roomalaisille hyvä syy tunkeutua Galliaan.

Marseillen kreikkalaiset rakensivat hävitetyn kaupungin uudelleen ja perustivat tiettävästi paikalle sotilasleirin Castrum Marcellinum (tämä tieto on tosin kiistanalainen). Vanhan kaupungin Le Suquet’n paikalla oli 125 eaa. roomalaisten sotilasleiri.

Castrumin nimi muutettiin myöhemmin 1000-luvun alussa Castrum Francumiksi (joidenkin lähteiden mukaan ensimmäinen le Suquet’n linnoituksen nimitys) ja edelleen Castrum Canoïs –nimiseksi 1200-luvun alusta alueella kasvavien ruokojen mukaan (latinaksi canna). Tähän viittaa le Suquet’n keskusaukion nimi Place de la Castre (ks. Le Suquet’n historiaa koskeva kirjoitus Cannes-osiossa 2).

Arkeologisissa kaivauksissa löytyneet kreikkalaiset tai etruskilaiset esineet osoittavat, että keltit harjoittivat kaupankäyntiä kreikkalaisten kanssa. Nämä toivat alueelle antiikin ajalle tyypilliset viinin- ja oliivinviljelyn sekä vehnän.

Muutoin kreikkalaisten vaikutus alueella näkyy paikalliseen murteeseen jääneitä kreikkalaisperäisiä sanoja ja alueelta löytyneitä kolikoita lukuun ottamatta melko vähän, sillä kreikkalaiset siirtokunnat keskittyivät enimmäkseen kaupankäyntiin.

Roomalaiset perustivat ensimmäisen provinssin 76 eaa.

Ensimmäiset roomalaiset sotilaat Galliassa olivat palkkasotureita, jotka puolustivat kreikkalaisten perustamia Nikaian ja Antipoliksen siirtokuntia oksybien hyökkäyksiltä, kuten edellä on todettu.

Marseillen avuksi roomalaiset tulivat jälleen vuonna 125 eaa. torjuakseen salyeenit. Roomalaiset vastasivat 121 eaa. gallialaisen liittolaiskansansa heedujen (Éduens) pyyntöön toimittaa näille sotilaallista apua naapurikansojen invaasiota vastaan. He tekivät sopimuksen heedujen kanssa ja vahvistivat tällä tavoin asemaansa. Vuonna 118 eaa. roomalaiset aloittivat rauhan palauttamisen alueelle, ja Rooman valtakunta ulottui jo koko eteläisen Gallian alueelle, Italiasta Espanjaan asti.

Aquae Sextiaen (Aix-en-Provencen) siirtokunta perustettiin 122 eaa. ja Narbo Martiuksen (Narbonne) siirtokunta vuonna 118 eaa. Alueesta tuli 76 eaa. ensimmäinen Rooman provinssi Gallia Transalpina (Gaule Transalpine ja myöhemmin La Narbonnaise) pääkaupunkinaan Narbonne.

Gallia jakaantui 27 eaa. neljään osaan.

Gallia Transalpinalla tarkoitettiin Rooman valtakuntaan kuuluvan Gallian sitä osaa, joka oli Roomasta katsottuna Alppien ”toisella puolella”. Alue vastasi suunnilleen nykyisiä alueita Languedoc-Roussillon, Provence-Alpes-Côte d’Azur ja Rhône-Alpes, aina Geneveen asti. Toulouse, Narbonne, Arles, Orange ja Wien olivat niin ikään roomalaisia kaupunkeja.

Vuonna 1481 Provence liitettiin osaksi Ranskaa Ludvig XI:n kaudella. Cannes kuului siis Ranskaan, mutta Nizza liitettiin Ranskaan vasta 1860.

Vuodesta 69 Cannesin historiasta ei ole tietoja moneen vuosisataan siihen asti kunnes Honoratus perusti luostarin Saint-Honorat’n saarelle. 400-luku oli barbaarien, kuten visigoottien, ostrogoottien sekä frankkien valloitusten aikaa. He kilpailivat Varin Rhône-joen välisestä alueesta puoli vuosisataa ja tuhosivat kreikkalaisten kauppapaikat ja Castrumin. 500-luvulta eteenpäin aluetta puolestaan piinasivat langobardit ja saraseenit.

Saraseenit-nimitys (kreikk. sarakenoi) viittaa Rooman valtakunnan alkuaikoina Siinailla asuneisiin arabiheimoihin ja on todennäköisesti peräisin arabian kielen sanasta sharqiyyin, joka tarkoittaa ”itäisiä” tai ”idän asukkaita.

Rutto teki alueella tuhoa 1200-luvulla ja vuonna 1580 Cannesissa, missä siihen kuoli 2000 asukasta eli kaksi kolmasosaa väestöstä.

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan Kaarle V:n (Espanjan kuningas Kaarle I) joukot kävivät Ranskaa vastaan sotia vuosina 1524 ja 1536 ja tunkeutuivat myös Cannesiin.

Espanjalaiset pitivät Lerinsin saaria hallussaan kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1635–1637 (ks. Cannes-osiot 7 ja 8). Itävaltalaisten vuoro oli vuonna 1746 Itävallan perimyssodan yhteydessä.

Lähteitä: André Dupuy: Histoire chronologique de la civilisation occitane des origines à 1599, 1998; Bescherelle: Chronologie de l’histoire de France, 2016; Jean Sévillia: Histoire passionnée de la France, 2013; Fabienne Texier: Cannes il y a 100 ans en cartes postales anciennes, 2014; Alain Ruggiero: L’histoire de Cannes, 2011; Jean Bresson: La fabuleuse histoire de Cannes, 1981; J.-J. Pierrugues: Petite histoire de Cannes à travers les âges, 2011/2014; Bernard Vadon: Cannes c’était hier, 1980; Bernard Vadon: Cannes, 1991; Alex Baussy: Cannes hier et aujourd’hui, 1966.