Espanjalaiset valloittajat ajettiin pois Lérins-saarilta vuonna 1637
Cannes-osiossa 8 kerrottiin Sainte-Margueriten saarella sijaitsevasta Fort Royal –linnoituksesta, jota kardinaali Richelieu vahvisti espanjalaisten vallattua saaret kolmikymmenvuotisen sodan yhteydessä.
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa vuosina 1618–1648 lähinnä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella katolisten Habsburgien ja protestanttisten valtioiden välillä.
Ranska osallistui vuonna 1635 sotaan katolisuudestaan huolimatta Habsburgeja vastaan rajoittaakseen heidän alueellisia laajentumispyrkimyksiään. Habsburgien liittolaisia sodassa olivat espanjalaiset, jotka valloittivat Sainte-Margueriten ja Saint Honorat’n saaret tehdäkseen niistä sotilastukikohdan.
Maaliskuun 24. päivänä 1637 Cannesin pienen kalastajasataman kalastajat hieroivat silmiään: horisontissa näet näkyi satakunta sotalaivaa lipumassa rannikkoa kohti!
Epätodellisen näyn taustalla oli kuningas Ludvig III:n pääministerinäkin toiminut kardinaali Richelieu, joka oli päättänyt vallata espanjalaisten valtaamat saaret takaisin järeällä sotakalustolla.
Sotalaivojen lisäksi hän oli lähettänyt saarille parintuhannen miehen armeijan!
Ranskan sotalaivaston johto oli uskottu herttua Henri de Lorraine-Harcourtille (1601–1666). Hän oli Monacon prinssi Albert II:n esi-isä suorassa polvessa, sillä hänen pojantyttärensä nai Monacon prinssi Antoine II:n.
Maavoimien johdossa toimi Provencen kuvernööri, marsalkka de Vitry (Nicolas de L’Hospital, 1581–1644). Maa- ja merivoimien koordinoinnista vastaamaan Richelieu määräsi yllättävän henkilön, arkkipiispan nimeltä Henri d’Escoubleau de Sourdis (1593–1645).
Bordeaux’n arkkipiispalla oli näet myös meriupseerin koulutus ja hän osallistui sotilaallisiin tehtäviin poikkeuksellisten tilaisuuksien tarjoutuessa.
Näiden kolmen henkilön yhteistyössä pulmana oli se, ettei kapteeni Henri de Lorraine-Harcourt sen enempää kuin marsalkka de Vitrykään voineet sietää arkkipiispan arvovaltaa… He joutuivat keskenään jopa käsikähmään, minkä vuoksi Richelieu rankaisi de Vitryä sulkemalla tämän Bastiljin vankilaan Lérins-saarten taistelun jälkeen!
Saarten valloittaminen takaisin espanjalaisilta ei käynyt leikiten. Ranskalaisten joukkojen oli valloitettava neljä linnaketta Saint-Honorat’n saarella sekä Fort Royal –linnoitus Sainte-Margueriten saarella. Espanjalaisilla oli 12 sotilaskomppaniaa Sainte-Margueriten saarella ja 8 Saint-Honorat’n saarella.
Ranskan laivasto ja armeija aloittivat hyökkäyksen saarille 24.3.1637. Espanjalaiset tekivät ankaraa vastarintaa. Kolme viikkoa kestäneiden taistelujen jälkeen ranskalaiset olivat valloittaneet ainoastaan kolme pienintä linnaketta. Montereyn linnake luostarisaarella antautui vihdoin 14.4. Jäljellä oli Fort Royal.
Henri de Lorraine-Harcourt aloitti neuvottelut espanjalaisten kapteenin Perezin kanssa. Tästä on kirjoittanut historioitsija André Castelot seuraavaa:
(Henri de Lorraine-Harcourt): Hyvät herrat, minulla on mukanani 92 kaljuunaa ja 4000 miestä! Teillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta, antautukaa! Tähän Perez olisi vastannut: Teidän armonne, minulla on vain 2000 miestä, mutta teidän ei ole tänne tuleminen, ellette sitten satu olemaan lintu!
”Vesitemppu” vei ranskalaiset voittoon
Ranskalaiset päättivät espanjalaisten päänmenoksi turvautua oveluuteen: he estivät juomaveden toimitukset saarelle!
Kuuden päivän kuluttua espanjalaiset antautuivat janoisina. Perez polvistui Harcourtin eteen:
Teidän armonne, antaudun, ja olen iloinen ja ylpeä voidessani hävitä teidän kaltaisellenne miehelle! (Monseigneur, je me rends, je suis heureux et fier d’avoir été vaincu par un homme tel que vous!)
Ranskalaisille voitokkaan Lerinsin taistelun jälkeen Richelieu antoi arkkipiispa Henri d’Escoubleau de Sourdisille tehtäväksi hyökätä jälleen espanjalaisia vastaan. Hän kuitenkin epäonnistui vuonna 1641 toteutetussa Terragonen sataman sulussa ja joutui Richelieun epäsuosioon.
Kun Sourdis oli palannut Bordeaux’n hiippakuntaan, paavi Urbanus VIII erotti hänet arkkipiispan virasta sotatoimiin osallistumisen vuoksi. Sourdis kuoli Auteuilissa vuonna 1645.
Lähde: Nice Matin –lehden (5.2.2017) osaan Récit (Notre Histoire) sisältyvä artikkeli (André Peyrègne) 1637: les Espagnols chassés de Lérins et Saint-Tropez. Artikkeliin perustuva vapaamuotoinen tiivistelmä.
